Oikeesti nää linnut käyvät kakkaamassa yhtenään pation lattialle ja puukaiteelle. Kaidetta saakin sitten oikein jynssätä, että saa kakan irti siitä. Mulla kun on kisuille raksuja ja vettä aina patiolla silloin kun olen pitempään jossain niin linnuthan siellä sitten myös käyvät raksuja syömässä ja sitten jättävät kiitoksensa lattialle!
En ole viitsinyt tänne kirjoitella ja jatkuvasti valitella kipuja jne edelleen, mutta eilen aloitin taas tupsutyöt ja ensimmäisen työn olen jo saanut alulle. Tajusin eilen, kun taistelin liimauksen kanssa, että mahdanko minä käyttää ja laittaa liian vähän sitä liimaa, kun en mitenkään meinannut saada tupsuja pysymään.
Tänään, kun jatkoin niin laitoin liimaa vähän reilummin ja se menikin paljon paremmin. Pidin myöskin näppini tupsujen päällä kauemmin kuin eilen ja sekin oli hyvä asia. Jätin tupsut kiinnittymään kahvinjuonnin ajaksi ja sitten jatkan.
Tänään ei ole menoa mihinkään niin voin tehdä näitä hommia. Ainoa asia tälle päivälle olisi makaronilaatikon teko. Ainekset ostin jo viime viikolla, mutta nyt vasta ehdin tehdä laatikon. Siitä saankin sitten ruokaa moneksi päiväksi.
Huomenna on tuolijumppa ja olen tietty mukana. Varon vain hiukan tätä vasenta jalkaani niin kyllä se sujuu.
Yritin olla vähemmällä lääkkeellä muutaman päivän, mutta kivut oli vielä niin kovat, että olen taas kovalla lääkekuurilla.
Ensisunnuntaina juhlitaan mun synttäreitä, 79 vuotta täytin 13.9. Ensi vuonna on sitten 80-vuotisjuhlat. Jos aion kutsua veljenpoikiani kylään niin se pitäisi lähes heti päättää, he kun ovat esiintyviä taiteilijoita niin kalenterit on pitkälle eteenpäin täynnä. Ensi vuonna 13.9. sattuu olemaan sunnuntaipäivä, joten se voisi olla hyvä asia. Tätä asiaa minä jo tupsutöitä tehdessäni pähkäilen.
Minulla on ollut yli neljä kuukautta taukoa tupsutöistä. Keväällä vaan päätin, että nyt riittää. Olin tehnyt kolme vuotta tauotta kransseja ja sivussa sitten jotain muutakin ja väsyin. Tauko teki hyvää, hyvin tarpeellinen se oli. Nyt olen jo aika kärsimätön, mutta eihän nää työt hetkessä synny. Tupsuja tein monta sataa eri väristä ja nyt sitten alkoi synnyttäminen. Se on kyllä kivaa kun ei ole kiire ja saa rauhassa miettiä ja sitten toteuttaa. Tilaustyöt on aina aika stressaavia, mutta kivahan se on jos joku ostaakin niitä välillä.
Viime vuonna kuuset ja pikkutontut menivät hyvin kaupaksi. Niillä siis aloitan ja jos aikaa jää niin mietin mitä lisäksi voin tehdä.
Isompia tonttuja ja jokunen nalle olisi kiva, mutta näissä on yksi kurja puoli ja se on se, että kun virkkaan näille kroppaa ja päätä niin ohjeen mukaan kerroksia pitää koko ajan laskea ja se väsyttää mua tai oikeastaan pitkästyttää. En voi kuunnella äänikirjaakaan silloin, koska sekoan laskuissa kun yritän tehdä kahta asiaa yhtäaikaa. No ehkä sitä aikaa aikaa aina sen verran löytyy, että saisi yhden kropan kerralla valmiiksi tai ainakin melkein valmiiksi. Ohjeet mulla on kyllä hyvät. Jostain syystä näitä ohjeita ymmärrän, mutta usein en tajua ohjeista mitään.
Nyt taidan laittaa makaronit kiehumaan ja siirryn sitten tupsutöitten pariin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti