KESKIVIIKKO ELI PIKKULAUANTAI 25.6.2025

 

Olin kylällä tänään apteekissa ja kaupassa. Otin rollaattorin mukaani, jotta saisin kauppatavarat tuotua. Mietin pari päivää ja sit päätin, että kun apteekkiin on mentävä niin tuon nyt ne kauppatavarat samalla niin ei tarvitse tehdä verkkokauppatilausta enää tälle viikolle.

Mukana oli myös kirjaston kirjat. Ihmettelin kovasti, kun sisälle piti mennä omalla kortilla, että nythän on vasta keskiviikko ja keskipäivä. Vasta sisällä sitten muistin syövereistä tuli viesti, että kirjasto on keskiviikkoisin kiinni eli ei asiakaspalvelua kesäkaudella. Joojoo, muisti on olemassa, mutta se toimii hidastetusti.

Alaselässä oikealla puolella oli noidannuoli ja voi että se on tuskallista. Mistä lie siihen tullut - ehkä huonosta tuolista. No panadolia olen nyt ottanut ja sainkin sen sen verran paremmaksi, että pääsin kylälle. Olikin ihan mukavaa kävellä tuulessa tukka hulmuten!! 

Ostin sitten ystävättärelle ruusukimpun ja vähän karkkia ( hän voi syödä huoleti ), kun olin unohtanut hänen syntymäpäivänsä.

Hän vain ei olekaan kotona vaan kaupungilla humputtelemassa sisarentyttärensä kanssa. Olin senkin asian unohtanut.

Istuminen ei tee hyvää mun selälle, mutta tänään olen siis kävellyt jonkin verran sentäs ja ajattelin hiukan siivota siivouskomeroa. Se on aivan hirveän sekainen ja täynnä varmaan turhaa rompetta. Mutta nyt juon iltakaffetta päikkäreitten jälkeen ensin ja katsotaan nyt sitten mihin ryhdyn.

Eilen illalla tein 3-4 jämälankakerää uutta proggista varten. Teen pari putkea ulko-ovien eteen talveksi. Ovista vetää vaikka on siellä eristeet paikoillaan, mutta olen huomannut, että silti vetää.

Sovin mun siivoojan kanssa, että hän aloittaa taas siivoamisen ja huomenna on nyt sitten eka kerta tauon jälkeen. 

Lonkkaleikkauksen jälkeen olen huomannut itsessäni vanhentumisen merkkejä. Kovasti tekee mieli tulla ja mennä ja tehdä ja liikkua, mutta kun kunto ei anna periksi eikä parane. Aina kun olen päässyt jumpan alkuun tulee takapakkia ja kestää hirmuisen kauan ennen kuin taas kuntoudun ja näin on tapahtunut tänä keväänä parikin kertaa ja alan väsyä. Periksihän en halua antaa, mutta hitaasti tämä kuntoutuminen on edennyt. Viime aikoina olen ollut hiukan mietteissäni, että miten tästä eteenpäin oikein mennään, mutta ehkä kun pääsen sen verran kuntoon, että voin kunnolla istua niin käsityöt alkavat maittaa taas ja saan paljon kivaa mietittävää. Nyt vielä ajatukset täyttyvät ikävistä asioista ja niitten vatvomisesta niin, että stressi siitä vaan tulee. Yritän ajatella hauskempia asioita tulevaisuudessa.

Tänään sain koivun oksia patiolleni ja pation ulkopuolelle. Ystävän kanssa kiinnitettiin pikkuoksilla puut paikoilleen. Äsken kävin pation oksaa katsomassa ja kiinnitän sen yöksi vielä vähän tukevammin ettei se kaadu kisun reitin varrelle. Se on niin kaunis siinä nurkassa runko vesiastiassa. Kestää varmaan aika pitkään siinä ennen

kuin pitää poistaa. Hiukan kuvastakin jo näkee, että on kallistunut. Kiinnitän sen langalla yöksi, suoristan sitä vähän.

Jaahas, kuulkaa mahtaisinko rynnätä siivouskomeron ihmeelliseen maailmaan nyt loppuillaksi.

KAIKKEA HYVÄÄ.

TORSTAI 19.6.2025

 

Heippa heippa!!!

Onko juhannusjuhlat jo alkaneet??? No meillä ei ole. Huomenna mulle tulee pari kaveria kylään kahvittelemaan ja täällä talolla on juhlat vasta sunnuntaina, koska soittajamies pääsee kuulema vasta sunnuntaina paikalle.

Tilailin kakkuja ja jäätelöä ja muut hoitavat makkarapuolen. Olemme kutsuneet kakkostalon väen mukaan ja he lupasivat tulla. Se lämmittää mun sydäntä, koska tämä olisi sitten eka kerta kun molemmat talot juhlivat yhdessä. Kivoja asioita nämä ja jännittää ihan hirveästi miten suoriudumme kaikesta.

Muuta, no veljenpoikani koira on mennyt sateenkaarisillalle ja se on todella ikävä uutinen. Veljenpoikani eleli yksin koiransa kanssa vuosia, joten voin vain kuvitella hänen surunsa ja ahdistuksensa. Uuden opettelu taas edessä. Lapset ovat lentäneet pesästä jo vuosia sitten ja nyt lähti koirakin. Elämä on.

Meidän Minni-kisu on myös kohtuullisen huonossa hapessa, mutta seuraan hänen vointiaan kyllä ihan päivittäin. 

Ihan vähän olen tehnyt mitään käsitöitä, mutta tästä hameesta tuli sellainen hermolepoprojekti. Olin sitä hiukan aloitellut vuosi sitten , noin, mutta nyt innostuin virkkaamaan, kun kyllästyin tupsutöihin. Hame on muutamaa kerrosta vailla valmis. Lämmin ja raikas siitä tulee ja juurikin talvea varten tehty. 

Sukkapari on hiukan kesken vielä, kun rupesin virkkaamaan. Ne sukat taidan pitää itse ja lisää pitää tehdä itselle. Niitä kuluu täällä tosi paljon. Käytävillä on niin helppo sukkasillaan vaeltaa paikasta toiseen.

Sain ison kaktuksenikin jo viimein ulos. Siellä se nyt saa olla pikkupakkasiin saakka. Viime syksynä tää kukki ihan vimmatusti, kun otin sen sisälle, toivottavasti käy näin tänäkin syksynä. Kukkatelineen vein varastoon pois tieltä ja haen sen sitten syksyllä sisälle taas. Muuten pöydällä samettiruusuruukku ja pelargonia-amppeli, joka ei oikein tahdo menestyä. Kaikki kukat ja nuput on jo poissa. Saa nähdä kuinka kauan se jaksaa tossa olla ennen kuin kuukahtaa.

Uusi kukkaprojekti on jo mielessä, mutta luultavasti en saa siihen lupaa. Asia ratkennee tässä viikkojen kuluessa.

Mutta nyt virittäydyn pikkuhiljaa juhannuksen viettoon siivoomalla ensin ja sitten juhlimalla maltillisesti.

Ensi viikolla sitten alkavat taas terveysasiat painaa päälle ja silloin ajellaan kela-taksilla taas sinne tänne. Toivottavasti kaikki selviää parhain päin.

MUTTA NYT OIKEIN MAHTAVAA JUHANNUKSENAIKAA KAIKILLE!!!

SUNNUNTAI 15.6.2025

 

Suloista sunnuntaita jokaiselle!!!!!

Voi että on lämmintä ja kaunista. Tällaisia kelejä kyllä kestää aina muutaman päivän kerrallaan. Kisujakaan ei paljon näy.

Minä keitin äsken niin vähän kahvia, että ruuan jälkeen pitää kyllä saada uusi annos kofeiinia, että jaksaa.

Minun lonkassani on perjantain jälkeen tapahtunut jotain ja se on välillä niin kipeä, että huutaa tekisi mieleni ja välillä kävely on ihan kunnollista eikä satu yhtään.

Mitä olen sitten tehnyt toisin. Olen sitä miettinyt. Olen tehnyt joitakin pieniä jumppaliikkeitä, todella varovaisesti, sitten perjantaipäivän kyllä istuin koko päivän, olin niin vihainen etten halunnut mennä seinieni ulkopuolelle muualle kuin takapihalle.

Istuin uuden tyynyn päällä suurimmanosan päivää ja sekö sitten oli paha asento lonkalle. En minä mitään muuta keksi. Jotenkin hermosta siinä kai on kyse. Se liikkuu ja sattuu tietyssä asennossa istuessa ja myös kävellessä ikävä kyllä. Olin lauantaina kaupalla rollaattorin kanssa ja jotkin askeleet meni tosi hyvin ja sitten yhtäkkiä taas sattui vietävästi. On tämä nyt kummallista.

Olen huomenna menossa kaupungille ja saa nähdä pääsenkö kävellen yhdestä paikasta toiseen. Citymarketissa ainakin on kärry joka tukee liikkumista ja on siinä toisessakin liikkeessä, luulen ainakin.

Äsken suututin taas yhden asukkaan. Hänkin sanoo meidän siivoojaa varkaaksi. Hän väittää, että hän on nähnyt siivoojan ottavan hänen tavaroitaan, siis ihan nähnyt omin silmin. Minä väitin ettei ole totta, koska siivooja ei ole varas. No epäsopu siitä tuli. Nyt on sitten täällä kaksi vanhusta vastaan ja 6 puolesta. Taitaa meidän juhannus mennä pipariksi. Voi minua kun en osannut pitää suuta kiinni.

Minua vaan pistää vihaksi kun ystävää syytetään syyttä suotta. Vaikka enhän minä ole ollut edes talossakaan kun nämä asiat on tapahtuneet etten henkilökohtaisesti osaa sanoa ystäväni puolesta muuta kuin mitä itse olen kokenut, kun hän on minulla siivonnut. Ja tulee siivoamaan jatkossakin. Minä olen yrittänyt siivota nyt itse ja puolet osaan tehdä itse, mutta sitten en jaksa enää. Tänään olisi ison tilan lattianpesu edessä vielä. Sitä ennen on suihkussa käytävä, kun huomenna on aikainen aamu.

No mutta jotain hyvääkin sentään. Virkattu hame edistyy tosi kivasti. Jäljellä on enää 4,5 kerää lankaa ja se riittää ihan varmasti. Nyt hametta on jo alle polven. Virkkaan kyllä nilkkaan asti sitä pituutta niin on talvella sitten lämmin vaate pakkasta vastaan.

Seuraava neulontakohde olisi tossut, joita voi pitää villasukkien päällä eli aika isot pitää olla. Ja villasukista tuleekin mieleeni että, kun en jaksa niitä enää käsin pestä niin laitan ne koneeseen ja siitähän ne ei kyllä tykkää. Olen huomannut, että pituus kantapäästä kärkeen kärsii konepesusta. Pituus kutistuu ja sukista tulee liian pienet tai liian lyhyet. Vaikka kuinka varovaisesta  pesusta olisi kyse niin konepesu on konepesu eikä villasekoitelanka siitä tykkää. 

Jaajaa, tällaista tällä hetkellä ja huomenna taas jotakin muuta.

PÄRJÄILKÄÄ!!!!!

PERJANTAI 13.6.2025

 

MUKAVAA PERJANTAITA JOKA PIRTTIIN.

Tänään on taas välipäivä. Aikaa olisi tehdä vaikka mitä, mutta mieli on niin maassa, että mistään ei tuu mitään.

Minä en lakkaa ihmettelemästä ihmisten pahuutta, tahallista loukkaamista. Sain eilen tietää illalla, että ystävääni oli täällä asukkaan taholta loukattu ja pyydetty poistumaan ulkopuolisena. Olin aivan pöyristynyt ja olen edelleen. Yritän saada itseni rauhoittumaan etten menisi rähjäämään vanhukselle, joka tämän inhottavan teon sanoillaan sai aikaiseksi. Ystäväni oli itkien lähtenyt kotiinsa. 

Kun minulle sanottiin täällä etten ole haravoinut hyvin vaan tulos oli kuulema suoraan sanottuna huono niin kyllä se riipaisi tai että kun sanottiin etten ymmärrä mitä puhutaan ja teen juuri päinvastoin niin kyllä sekin loukkasi. Mutta ei minua ole koskaan varkaaksi sanottu.

Täällä on nyt kaksi henkilöä joita pelkään pikkuisen ja yritän olla jotakuinkin rauhallinen heidän kanssaan. Nyt pysyttelen vain kotonani ja rauhoitun. Sain myös toisen viestin eilen. Toinen ystäväni on ollut jo jonkin aikaa vakavasti sairas. Siitä en ole puhunut täällä mitään. Hän joutui jo kolmatta kertaa sairaalaan eikä tahdo parantua ja joutuu uudelleen leikkaukseen. Kysymys on vakavasta asiasta ja olen niin pahoillani hänen puolestaan. Yritän tsempata joka päivä, mutta en tiedä auttaako se edes yhtään, toivottavasti edes pikkuisen.

Näistä syistä olen niin mieli maassa. Nämä asiat on niitä asioita joille ei voi etukäteen tehdä mitään ne tulevat yllättäen eteen. Niistä pitäisi vaan jotenkin pyrkiä pois ja selvittämään itsensä kanssa asioita niin, että voi elää päätöstensä kanssa.

Omalle kohdalle voi näitä eri sairauksia sattua ihan milloin vain ja missä vain ja se on myös pelottavaa. Eihän näitä pitäisi kulkea murehtimassa - asioita joita ei vielä ole tapahtunutkaan, mutta kun ne tapahtuu henkilöille, jotka tuntuvat ihan terveiltä ja hyvinvoivilta niin onhan se pelottavaa.

Onnekseni minulla on kuitenkin äänikirjat ja käsityöni, joitten parissa voin rentoutua. Ja onhan minulla kaksi ihanaa kissaa myös. Maanantaina lähden kaupungille katselemaan josko jotain syntymäpäivälahjoja kisuille löytyisi. Molemmat täyttävät vuosia kesäkuussa, toinen 15 vuotta ja toinen 14 vuotta. Jotain kivaa etsin, ehkä jotain lelua, josta syntyy tekemistä tai sitten ihan vain pikkulelua. Kisut vanhenee eikä leikkiminen ole enää jokapäiväistä. Talvella enemmän, mutta kesällä ulkona on niin paljon kaikkea kivaa ettei sisällä leikkimiseen aikaa kyllä jää.

Puhelinta olen taas räplännyt aivan liikaa ja silmät on kovilla. 

Celiaan oli tullut joitakin uusia äänikirjoja ja lainasin niitä nyt pari kolme. Virkkaaminen ja neulominen onnistuu hyvin äänikirjoja kuuntelemalla. Monesti jos päivällä lepään hiukan, otan sinnekin äänikirjan mukaani ja makaan ja kuuntelen, aina ei tarvitse nukkua, riittää kun lepää vaan ja kuuntelee jotain kivaa.

PÄIVÄNJATKOJA JOKAISELLE

TIISTAI 10.6.2025

 

No oikein pirtsakkaa tiistaita kaikille. Pikkasen tuli taukoo, kun oli olevinaan kaikkee tekemistä niin paljon.

Maanantaina soitin sitten aikaa lääkärille. Tekstiviestinä tuli yhdeltä lääkäriltä tieto, että kuvissa ei ollut mitään vakuuttavaa pahaa, joten jos oireet jatkuvat niin lääkäriaikaa soitettava ja minä tein työtä käskettyä. Sain jutella posket punaisina sairaanhoitajan kanssa kunnes oltiin samaa mieltä ja sain lääkäriajan 1.7. Mitä sitten tämä lääkäri tykkää mun tarinasta niin ei voi tietää. Toivottavasti kuitenkin ollaan hänenkin kanssa lopulta samaa mieltä.

Viikonlopun aikana tein sovinnon riitapukarin kanssa elämän puun tiimoilta. 

Tämä se puu on. Oksan saaminen tähän joulukuusenjalkaan oli yksi juttu, puunoksan raahaaminen juttutupaan oli toinen ja sitten kahtena eri päivänä otettiin kuivanet lehdet pois ja lopuksi minä leikkasin turhat oksienpäät pois ja ripustin lopuksi muutaman koristeen siihen. Pikkuhiljaa olis tarkoitus saada oksat täyteen koristeita ja jokaiselta asukkaalta, joka vain haluaa jotain tehdä. Minun tarvii tänään vielä houkutella asukkaista tuomaan jotain itseltään, jonka minä mielelläni sitten ripustan oksille. Tarkoitus tosiaan olisi, että jokaiselta löytyisi jotakin ripustettavaa.

Itse teen muutamia pikkutupsuja silmineen ja joitakin ilman ja olen jo joitakin muotteja piirtänyt huovalle ja siitä leikannut ja ripustanut. 

Juhannuspuuksi meidän siivooja sitä nimitti ja olisi se aika mukavaa jos se vaikka olisikin jo valmis juhannukseksi. 

Sitten vaan ideoita miettimään mitä jatkossa tehtäisiin.

Mulla on ollut aika pitkä tauko näistä tupsutöistä ja tauko kyllä jatkuu edelleen, mutta ajatuksissa erilaisia juttuja jo on. Tosin ne on sellaisia välähdyksiä vaan, että kestää vielä pitkään ennen kuin jotain alkaa syntyä vähän konkreettisemmaksi.

Ennen juhannusta ei minun allakassa ole kuin kampaajareissu. Näin pitkiä taukoja harvoin on ja hirmu hyvää se tekee. Minni kissa kun aiheuttaa harmaita hiuksia niin on kiva olla kotona koko ajan ja seurata sen vointia.

Kuitenkin, kuitenkin olen miettinyt käyntiä Vammalassa ihan omissa pikkuasioissani. Kisut kun täyttävät vuosia tässä kuussa niin voisin kävästä parissa kaupassa kattomassa löytyskö jotain kivaa lahjaksi, muuta kuin ruokaa.

JATKETAAN TAAS 

PERJANTAI 6.6.2025

 

Hei vaan!!

Viikonloppu häämöttää. Tänään käväsin röntgenissä ja maanantaina saan tietää mitä kuvat kertovat. Ruokatorviongelma pitää myös laittaa kuntoon ensi viikolla.

Tänään olen naapurini kanssa lyhentänyt pitkää koivunoksaa joulukuusenjalkaan sopivaksi ja siitä tulikin oivan näköinen meidän juttutuvalle.

Eikös olekin hienon näköinen. Salaperäinen korttikin on sinne saapunut.

Kun lehdet alkavat tippua tarkoitus olisi alkaa ripustaa oksille kaikenlaista pientä askaretta. Jokainen asukas saa osallistua omalla panoksellaan, joka voi olla vaikka kuinka pieni tai vaikka kuinka suuri tai vaikka kuinka monella kukin vain haluaa. Aikarajaa ei ole. Mielenkiintoista nähdä mitä siihen saadaan aikaiseksi.

Minä ripustan tietty pieniä tupsutöitä sinne, mutta myös kaikkea muuta mitä vaan keksin ja ainakin yhdellä naapurillani oli jo ideoita syntynyt. Pikkuhiljaa hyvä tulee. 

Omassa kämpässäni teen hamettani ja neulon sukkaa. Tänään aion neuloa sukkaa. Telkusta ei tule mitään minua ilahduttavaa, joten kuuntelen äänikirjaa ja neulon.

Minä pesen sukkia pesukoneessa, kun en enää jaksa hinkata niitä käsin. Tai no yhden parin voin vielä pestä käsin, mutta sormet eivät kestä enää pitkäaikaista hinkkausta. Koneessa on vain 30 astetta kun pesen sukkia  eikä rumpua tietenkään, mutta silti tämä kärkiosuus tuntuu kutistuvan vauhdilla. Minulla ainakin yksi pari joutaa roskiin, koska kärkiosa on jo aivan liian lyhyt ja samoin on näissä tosi ihanissa sukissa, jotka viimeiseksi olen itselleni neulonut, olen neulonut liian lyhyen kärkiosuuden eli siis kantapäästä kärkeen-osuuden. Harmittaa oikein. Nyt seuraavat mitkä itselleni teen niin aion tehdä tarpeeksi pitkät kärkiosuudet.

Täällä rivitalossa on talvella kylmät lattiat. Toistaiseksi olen käyttänyt kaksia sukkia päällekkäin kylmimmillä ilmoilla, mutta nyt aion vielä neuloa itselleni sukkien päälle tossuja. Niistä on niin paljon malleja netissä jatkuvasti, että kait minä edes yhdet osaan neuloa. Toivottavasti ainakin ja jos onnistun voin neuloa muillekin halukkaille. Liukuesteitä pohjiin on varmaan myös saatavilla.

Väinö kissa se osasi juksata minua tänään hyvin. Kisut jäivät yöksi ulos molemmat ja aamun tunteina Minni tuli sitten sisälle syömään, mutta Väinöä ei näkynyt ei kuulunut. Iltapäivällä lähdin sitten Minnin kanssa pienelle kävelylle ja huutelin Väinöä aina välillä. Kisua ei vaan kuulunut. Kotimatkalla tultiin takapihan kautta ja jäin suustani kiinni naapurin kanssa. Minni odotti kiltisti. Kun sitten vihdoin ja viimein tulin kotiin oli Väinö sängyllä pesemässä itseään. Olin aivan äimän käkenä, että Väinö millon sää oot kotiin tullut??? En ymmärtänyt ollenkaan, mutta siinä se oli ja ihan kunnossa. Olihan minulla ollut takapihan ovi pitkään vähän raollaan, kun keittiössä ja tässä koneella hääräsin. En vain ollut huomannut, kun kisu oli livahtanut sisään ja mennyt suoraan sängylle. No hyvä näin turvassa se oli. Naapuri kertoi, että eilen Väinö kisu oli saanut hiiren ja tassutteli takapihalla hiiri suussa. Minä vaan en sitä kyllä nähnyt. Väinö kisu onkin kova hiirestämään. Minni taas ei niinkään.

Join äskettäin pikkukupillisen kahvia ja voipi olla, että se nyt sitten valvottaa. No neulon sitä sukkaani sitten niin kauan kunnes väsyn kunnolla. Huomenna ei tarvitse mennä mihinkään, voin nukkua aamulla pitkään.

Huomiseen!!!!!!

TORSTAI 5.6.2025

 

Pakko se on sanoa, että nyt on taas kumma olo päässä. Tein semmosia liikkeitä käsivarsilla jotka auttaisivat paineita niskassa ja olkapäissä ja heti tuli huono olo. Pitää taas vaan seurata miten tää kehittyy ja jos huonosti niin päivystykseen vaan kiireesti.

Olen tänä aamuna kuitenkin tiskannut ja keittiötä siistinyt, olen kirjan lukenut loppuun ja lopulta pukeuduinkin. Odotin kaupan poikaa ja tulihan se ja kaveri oli mukana, nähtävästi kesäapulainen.

Kun kassia purin niin huomasin asian, jota olin jo epäillytkin, että maitoja en tilannut. No rasvaton saattaa riittää tiistaihin, mutta sinistä ei oo kuin yksi ja senkin olen jo avannut. No onneksi kauppa on lähellä ja pääsen sinne kyllä maitoja hakemaan.

Otin netistä eilen reseptin parsakaaligratiinista. Mulla on pakkasessa iso parsakaalipakkaus ja en oikein muista miksi sen tilasin, mutta nyt teen gratiinia siitä ja ostin kaikki lisukkeetkin sitä varten. Saa nähdä mitä siitäkin tulee. Mun tekemät ruuat onnistuu silloin tällöin ja silloin tällöin eivät. Lohikeitto oli minusta hirmu hyvää, tein sen eilen, mutta maha meni mykkyrään siitä'. Yhtään en tiedä miksi. Sitä tuli paljon, joten nyt sitä löytyy pakkasesta ja saan syötyä jääkaapistakin sitä ainakin kerran. No onhan kumma jos massu reagoi joka kerta oudosti.

Käsitöitä en ole juurikaan tehnyt, kun nuo niskat on niin kipeet. 

Hiukan nyt kuitenkin olen hametta virkannut. Mutta vain vähän.

Tänään kuitenkin kohta takapihalla koetellaan oksia joulukuusen jalkaan sopivaksi. Kävin jo niitä katsomassa ja ne on aika hyviä. Koivunoksa, joka oli kaunein oli myös aivan liian iso, mutta sitä voi sahata lyhyemmäksi ja ohentaa jalkaan sopivaksi. Ne kaksi muuta voivat jäädä varalle, jos vaikka innostutaan tekemään paljon koristeita. Jos niin käy voidaan tehdä monta juttua, mutta mites sitten ne jalat riittää. Pitää kysellä ja pohtia. Saa nähdä mitä tästä mun ideasta tulee.

Kolmelta tulee mun kaveri kattomaan niitä oksia. Yhdessä pohditaan sitten mitä tehdään.

Tänään pitäisi vielä uunilohta tehdä. Sitä varten ostin vain perunasalaattia, kun se oli minusta pitkästä aikaa hirmu hyvää ja lohihan on aina hyvää. Lohi on pantava kyllä pakkaseen odottamaan vuoroaan, kun jääkaapissa on paljon ruokaa joka pitää ekaksi syödä.

Jaa-a, huomenna olisi sitten röntgen, rintarankaröntgen. Sitten onkin taas hiljaista, mutta juhannuksen jälkeen olis verikokeitten vuoro ja sitten diabetes vuositarkastus, jossa kiinnostuksen kohteena on mun pitkäaikaissokeri.

Kisut on saaneet tänään toistaiseksi vain jauhelihaa ja patiolle vein raksuja niin kullanmurut söivät sitten kaikki raksut ja jauhelihaa vain maistelivat. Harmi menee hyvä liha hukkaan.

Nyt sitten vaan jännittämään miten saadaan oksa jalkaan kiinni tukevasti.

Hyvää päivän jatkoa kaikille.

KESKIVIIKKO 4.6.2025

 

Hei vaan taas!!! Hiukan tuli taukoa Helsingin matkan takia.  Olin pari päivää kohtuullisen väsynyt, mutta tänään taas täynnä tarmoa.

Tämä kuva on minun lempikuvani. Veljeni Nalle ja minä tässä poseeraamme, sisko ja sen veli. 

Tässä kuvassa taas poseeraavat veljeni ja vaimonsa Leena, sunnuntain sukukokouksen isäntäpari. 

Tässä kuvassa paikalla olleet serkukset. 

Tässä kuvassa taas poseeraavat näiden neljän serkuksen jälkeläiset.

Nämä kuvat on minulle erittäin tärkeitä ja rakkaita. Yksi kuva on vielä saamatta eli viimeiseksi ennen kuin katosimme jokainen eri suuntiin otimme yhteisen kuvan koko kaikista kokoukseen osallistuneista ja sitä kuvaa en vielä ole saanut.

Tapaaminen yhdestä sukuhaarasta ja sen jäsenistä ja yhtä lukuun ottamatta olimme kaikki paikalla. Oli kyllä mukava halata, jutella ja tutustuakin kaikkiin uusiin kasvoihinkin. Nuorilla pojilla taisi kaikilla olla tyttöystävät mukana jo tai ainakin melkein kaikilla, tytöillä sen sijaan ei ollut poikaystäviä mukana. Saattaa mennä hiukan aikaa ennen kuin kaikki kasvot löytävät oikean partnerin, mutta kiire ei ole, kaikki aikanaan.

Matkat sujuivat muuten hyvin, mutta ilmanvaihtonappulat eivät suostuneet olla puhaltamatta päälleni ja hiukan kylmä siinä istuessa tuli varsinkin sitten illalla kotimatkalla. Hyvin se silti meni. Pitkä päivä siitä tuli, mutta onneksi pääsin mukaan oli se sen arvoista.

Maanantai eli 2.6. meni sitten vallan levätessä, mutta tiistaina menin jo kylälle apteekkiin ja kauppaan ja ostin kukkia, jotka sitten vielä eilen illalla istutin kaikki tuonne takapihalle. Hyvä mieli siitä tuli. Orvokkini takapihalla olivat kyllä kumman nahistuneita. Menin onneksi lähelle tutkimaan asiaa ja onneksi menin, koska nehän olivat lähes kuivuneet. Moitin itseäni vähäsen, että vois sitä paremminkin orvokkeja hoitaa. No kastelin perusteellisesti sekä keltaiset että siniset orvokit ja tänään sitten kun aamupäivällä kurkkasin pation kaiteen yli niin huomasin, että johan sitä oltiin piristytty mahtaviksi. Ja tuoksuivat tosi kovasti.

Tänään keskiviikkona sitten kävin kuulonhuollossa ja sain hyviä vinkkejä. Vähän korjailtiin väliletkuja ja harjoittelin sitten peilin edessä laitteen korvaan laittamista. Ongelmani oli ollut siinä, että ensiksikin se väliletku oli liian lyhyt eikä koje pysynyt millään paikoillaan ja toiseksi yritin aivan liian kovaa survoa sitä korvakappaletta sisälle korvaan ja siinä se meni pieleen taas. Sitä ei tarvitse kuin vähän tönätä niin koje menee paikoilleen. Ja niin se menikin. On minulla siinä kyllä harjoituksen paikka. Hyvin ystävällinen tyttö siellä oli ja se lämmitti mieltä, kun hän kehotti heti soittamaan jos vain ihan minkälaista apua vielä tarvitsisin.

Kotimatkalla tänään sain käydä Puuilossa ostamassa kissoille sellaista ruokaa mitä täältä ei saa ja hiukan ostin käsityötarvikkeita ja lankaakin yhden kerän yhtä tupsutyötä varten.

Täällä paikallisen kaupan edestä ostin vielä yhden syntymäpäiväkukan, joka on iso ja ihana. Sitä sitten vaalin ja huollan täällä kunnes synttäreitä juhlitaan. Se on todella kaunis.

Kisut saivat tietysti tuliaisia ja laitoin niille heti uutta ruokaa ja nappuloitakin laitoin, mutta näköjään vain toista ruokalautasta on verotettu. No myöhemmin menee ehkä toinenkin.

Pidän niistä nyt erityisen paljon huolta, kun koko sunnuntain olin poissa. Kyllähän se siitä taas suttaantuu pikkuhiljaa.

Tänään teen lohisoppaa, josta pidän tositosi paljon. Kaikki tarvikkeet on jo kotona sen kun alan vaan perunoita kuorimaan ja laitan kattilan levylle.

Kaikkea hyvää jatkoon!!!!!